Jakkulan kylä sijaitsee keskellä Laihian kuntaa, valtatie 3:n eli Tampereentien varrella.

Valtatie 3 kulkee kylän länsireunaa pitkin sijoittuen kylän ja Laihianjoen väliin. Kylän keskustan läpi kulkee vanha kolmostie, joka nykyisellään toimii Vaasasta aina Kylänpäähän ulottuvan pyörätien osana. Nykyiseen Laihian kunnan keskustaan Jakkulasta on matkaa noin 5 kilometriä.

Laihian keskusta

Jakkula toimi Laihian kunnan keskuksena lähes viidenkymmenen vuoden ajan aina vuoteen 1961 asti, jolloin uusi kunnantalo rakennettiin Laihian nykyiseen keskustaan ja Jakkulan vanha kunnantalo purettiin.

Asukkaita Jakkulassa on noin 260. Pääosa Jakkulalaisista käy työssä muualla, pääasiassa noin 30 kilometrin päässä sijaitsevassa Vaasassa.

Kylään on viime vuosikymmeninä rakennettu monia uusia taloja, ja esimerkiksi vielä 80-luvulla monen nykyisen rakennuksen paikalla lainehti viljapelto. Entisen maatalouskylän luonne onkin muuttunut modernin asutustaajaman suuntaan, eikä esimerkiksi päätoimisia maanviljelijöitä löydy kylästä enää kuin muutama.

Kylän palvelut

Vaikka palveluiden määrä onkin vuosikymmenten kuluessa Jakkulassa vähentynyt, tilanne on moneen muuhun Suomen kylään verrattuna vielä suhteellisen hyvä.

Noin kilometrin päässä Jakkulasta, joen toisella puolella, sijaitsee Isonkylän ala-aste. Koulutietä turvaamassa on kolmostien ali johtava kevyen liikenteen tunneli.

Kylässä toimii myös monia yrityksiä, ja edustettuina ovat muun muassa kuljetus-, rakennus-, maanrakennus- ja sähköalat. Jakkulasta löytyvät lisäksi myös leipomo sekä painotuotealan yritys.

Toimintaa Jakkulassa

Kylän muista toiminnoista maininnan ansaitsevat erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen hyvin soveltuva Nuorisoliitto, sen kupeessa sijaitseva urheilukenttä, sekä muutaman kilometrin päässä Allisentien varressa sijaitseva ampumarata, joka on koko Laihian ja osin naapurikuntienkin aktiivisessa käytössä.

Allisen kylä

Allisen kylä sijaitsee Jakkulan kyläkeskuksesta n. 3-6 km itään rajoittuen Isonkyrön kunnan rajaan. Tämän viljavista peltolakeuksistaan tunnetun kylän asukkaiden pääelinkeino on vuosikymmenten ajan ollut maanviljely, mutta nykyään kylässä toimii vain muutamia päätoimisia maanviljelijöitä.

Ennen karjataloudesta elänyt Allinen onkin muuttunut sivutoimisten viljanviljelijöiden kyläksi. Asukkaita Allisen kylässä asukkaita on noin 60, ja viime vuosikymmeninä kylään on rakennettu muutamia uusia taloja ja perustettu uusia perheitä. Kylässä toimii myös suhteellisen paljon yrittäjiä, muun muassa raivausliike, rakennusliike, tilitoimisto ja parturiliike.

Kylien yhteishenkeä

Jakkulan ja Allisen kylissä on kautta vuosikymmenten ollut voimakas yhteishenki. Esimerkiksi Allisen kylässä on jo kauan äänestetty yhteisellä sopimuksella kylän omia edustajia kunnanvaltuuston. Jakkulan kylässä aktiivisen yhteistoiminnan symbolina liehuu oma kylälippu, joka nostetaan salkoon Vuoruusenmäellä yhteisinä liputuspäivinä.

Jakkulan kylätoimikunta järjestää vuosittain Vuoruusenmäellä yhteisen kyläjuhlan, johon kaikki asukkaat Jakkulan ja Allisen kylistä ovat tervetulleita seuraamaan ohjelmaa ja juttelemaan. Kylätoimikunta järjestää vuosittain myös joulujuhlan Nuorisoliitolla.

Lähteet: Artikkelit "Nykypäivän Jakkula" (Hannele Viianen) ja "Nykypäivän Allinen" (Markku Uitto) teoksessa Jakkula-Allisen kylähistoria (1997).

Jakkulan kylän alueen korkeimmat kohdat ovat nousseet meren pinnan yläpuolelle jo 3000 vuotta sitten. Rautakaudesta n. 500 eKr lähtien on kylien aluella ollut asutusta. Tästä ovat todisteena lukuisat muinaishaudat.

Jakkulan nimi

Jakkulan kylän nimen syntyperästä on usempi tulkinta; tuleeko se Jaakob-nimestä vai kylän varhaisen asukkaan erikoisesta takista. Papinveroluetteloiden v. 1546 mukaan Jakkulan kylässä on ollut 7 taloa, joiden kaikkien nimi oli Jakku. Isännät vaihtuivat ja talojen nimetkin eritytyivät, mutta vuonna 1713 kirjattiin kylään edelleen samat 7 taloa. 1800-luvun lopulla ryhtyivät kyläläiset raivaamaan itselleen lisäpeltoja metsistä, nevoista ja mäkien laidoista. Tällöin myös Allisen kylän pellot raivattiin.

Isojako

Kylän pellot olivat pieninä lohkoina, joita oli vaikea viljellä. Lisäksi kylässä talot olivat lähes kiinni toisissaan. Tästä syystä 1890 aloitettiin isojaon järjestely, jossa pyrittiin jakamaan peltolohkot uudelleen niin, että yhden talon pellot olisivat vierekkäin. Myös kokonaisia taloja siirrettiin kauemmas toisistaan ja useita taloja Allisille 3-5 km päähän pääkylästä. Siirto on silloisella kalustolla ollut valtava urakka.

Nykyinen Allisen kylä on siis syntynyt 1900-luvun alussa kun sinne raivattujen peltojen keskelle siirretty taloja niin Jakkulan kuin Torstilan kylistä.

Kunnantalo sekä koulut

Laihian kunnan ensimmäinen kunnantalo oli Jakkulassa vuodesta 1913 vuoteen 1961. Myös Laihian ensimmäinen, yksityinen kansakoulu perustettiin Jakkulaan v. 1867 ja se toimi pari vuotta. Naapurikylään perustettiin ensimmäinen kunnan ylläpitämä kansakoulu 1870. Allisen kylässä toimi oma koulu 1918 – 1927. Sen jälkeen Allisen lapset kävivät koulua vuoteen 1963 Naarajoessa Isonkyrön puolella ja sittemmin Isonkylän koulussa.

Jakkulassa on ollut sekatavarakauppojen lisäksi ollut mm. kirjakauppa, vaatekauppa, kaksi pankkia, posti, kirjasto, neuvola, mylly, valokuvaamo, kahviloita, leipomo. Palvelutarjonta on siis supistunut huomattavasti.

Jakkula-Allisen kylätoimikunnan historiapiiri on julkaissut 1997 yli 400 sivuisen kylähistoriakirjan.